Viitailan Seurojentalo, silloinen Nuorisoseuran Talo, on rakennettu 1920-luvulla kyläläisten talkoovoimin.
Viitailan Seurojentalo Oy perustettin 1947, ja seuraavana vuonna se osti Nuorisoseuran talon. 1948 taloon asennettiin myös sähkövalot. Aluksi oli tarkoitus tehdä kokonaan uusi Seurojentalo, mutta rakennuslupa vaikeuksien ja yrityksen taloudellisen tilanteen vuoksi päätettiin sen sijaan laajentaa olemassa olevaa taloa. Rakennuslupa laajennukselle saatiin 1949 ja samana vuonna aloitetiin perustusten teko. Rakennustöitä tehtiin talkoilla vuosina 1949-51, rakennustarvikkeet hankittiin lainarahoituksella sekä viljankeräyksien ja hirsitalkoiden tuotoilla.
Viitailan vanhan koulun palon jälkeen 1952 Seurojentalo vuokrattiin kunnalle kansakouluksi, kunta sitoutui myös teettämään valmiiksi kesken olevat rakennustyöt. Välillä vuokrasopimus jo katkaistiin Seurojentalo Oy:n toimesta, kun kunta ei ollut lupauksistaan huolimatta aloittanut uuden koulun rakennustöitä. Talo toimi kansakouluna vuoteen 1961 saakka, jolloin uusi koulu lopulta valmistui.
Vuokrasopimus kunnan kanssa takasi säännöllisen vuokratulon ja paransi huomattavasti yhtiön taloudellista asemaa. Vuokratuotoilla saatiin rakennusaikaisia lainoja lyhennettyä, mutta mitään korjaustöitä ei vuokra-aikana tehty. Vuonna 1960 päätettiinkin yhtiöjärjestystä muuttaa siten, että yhtiötä käsiteltäisiin yleishyödyllisenä yhteisönä, jolloin se olisi vapautettu valtionverosta. Käytännössä tämä tarkoitti ettei osakkaille jaeta osinkoja eikä muutakaan aineellista etua. Suurta muutosta ei tämä aiheuttanut, sillä osinkoja ei ollut yhtiöstä maksettu vielä kertaakaan.
60-luvulla Seurojentalo oli vuokrattuna useina kesinä kesäsiirtolaksi. 50- ja 60-luvulla sillä näytettiin myös elokuvia.
Seurojentalo oli 60-luvulla suosittu tanssipaikka, tansseja järjesti viikonloppuisin Viitalan Kisa. Esiintymässä kävi kuuluisia artisteja ja yhtyeitä kuten Dallabé, Eino Grön, Reijo Taipale, Annikki Tähti, Laila Kinnunen ja Shadows. Tanssiyleisöä tuli Lahdesta, Hollolasta ja Lammilta, joihin kulki bussivuorot. Kävipä paikalla tanssimassa myös Tabe Slioor seurueineen!. Ennätysyleisö oli vuonna 1967 uudenvuoden aattona kun lavalle marssi Irwin Goodman, silloin lippuja myytiin yli 900! Lipun hinta tuolloin oli 5 markkaa kun ”normaali iltoina” liput maksoivat 3 – 3,50 mk. Buffetissa myyttiin tansseissa limsaa, makkaraa, karkkia ja B-kaljaa. Talossa oli silloin vielä ulkovessat, ja alakerran putkaan vietiin järjestysmiesten toimesta häiriköijät. Viitala olikin kuuluisa hyvistä järjestysmiehistään.
70-luvulla tansseja järjesti Lahtelainen yrittäjä, mutta 1969 Vääksyn avattu Anian Impi sekä alkoholilain muutokset vähensivät tanssiyleisön määrää. Tuolta ajalta parhaiten kylällä muistetaan esiintyjänä Hurriganes, joka oli otettu ”kakkos” orkesteriksi esiintyen yläkerran pikku lavalla illan varsinaisen esiintyjän lisäksi.70- ja 80-lukujen vaihteessa tanssi buumi loppui, ja Viitalan Kisan yritys uudelleen lämmitellä tanssiaiskulttuuria oli tuhoon tuomittu. Anniskelulupia ei ollut ja Vääksyssä oli jo useita ravintoloita.
80-luvulla suosittuja olivat Marttojen pitopäivälliset Marian päivän aikoihin. Martat tekivät talkoilla tarjottavat, ja pitopöydän valikoimasta oli kilpailua naapuri kylien kanssa. Pitopäivällisille myytiin illalliskortteja, ja illan päätteksi oli tanssit.
Öljylämmitys asennettin 1973.
2000-luvun alussa juhlasali remontoitiin ja näyttämön paikka vaihdettiin nykyiseksi.
